Keskiviikkona suunnattiin Netan kanssa illalla harjoittelemaan kahluuta omatoimisesti. Tarjosin Netalle sen iltaruokaa kädestä ja heittelin joitain nappuloita veteen, jolloin Netta napsi niitä. Se homma alkoikin sujua nopeasti. Kahluu näytti olevan ihan mukavaa, vaikkakin Netta välillä kulki köyryssä. Kumisaappaat tosin meinasivat hörpätä vettä, mutta se imeytyi lähinnä housujen lahkeisiin. Kameralaukun nurkkakin hipaisi vettä, muttei laukun sisään mennyt vettä. Pitihän siinä vähän kastuakin, kun vedessä kyykisteli kamera kourassa...

Torstaina ei tehty mitään hienoa tai erikoista, koska minulla oli kesätöitä ja illasta muuta menoa. Perjantaina mentiin äidin ja kaikkien koirien kanssa kahluun harjoitteluun. Oikeastaan se oli Mirun ja Netan juttu. Vilkku kahlaa ja etenkin ui mielellään, mutta nyt vesi on vielä liian kylmää sille. Netta ja Miru olivat kotona saaneet puolet ruuastaan ja toisen puolen ne saivat nyt kahluuharjoituksissa. Äiti heitteli nameja veteen, minä ikuistin kameralla koirien (okei, Netan) puuhia. Netta söi mielellään veteen pudoteltuja nappuloita, Miru ei meinannut oikein tajuta, mistä siinä oli kyse.. Eli Netta söi vähän Mirunkin ruoka-annosta..

Netta meni myös jo melko syvällä. Jos se olisi mennyt vähän syvemmälle, se olisi voinut jo uida. Vesi selvästi kannatteli Nettaa. Se menikin ihan kuin "tassupohjaa". Hieno homma, eiköhän tästä vielä päästä edistymään. Toivottavasti vedet vain lämpenevät.

Eilen eli lauantaina käytiin katsomassa eurasierpentua Axua. Alkuun Nettaa ei moinen pentu kiinnostanut, eikä Axukaan ollut ylitsepursuavan innostunut Netasta. Axu tosin haisteli Nettaa uteliaasti. Lähdettiin käyttämään koiria rannassa. Aallot eivät oikein innostaneet Nettaa kahlaamaan, mutta ilmeisesti se jossain välissä kävi vedessä, kun mahakarvat kastuivat. Onnistuttiinpa hukkaamaan myös mukaan otetut namit, oho..

Netta alkoi juosta innoissaan, ilmeisesti se houkutteli Axua leikkimään. Lopulta Axu juoksikin Netan perään aina välillä, muttei vielä oikein pysynyt Netan vauhdissa. Hyvä, että Netta pääsee joskus näkemään pentuja. Niihin Netta jaksaa suhtautua vielä kärsivällisesti (ainakin, jos ne eivät ole liian innokkaita tutustumaan). Taisi Netta jossain välissä väläyttää hampaita Axulle, mutta pikkuinen ei onneksi ollut siitä moksiskaan.

Illalla käytiin pitkä kävelylenkki yllättäen kameroiden kanssa. Yritettiin äidin kanssa vähän saada koiria kahlaamaan. Koiria vain ei veteen meno kiinnostanut, eikä nyt ollut oikein mukana namejakaan. Kivien heittelykään ei oikein tepsinyt. Miru katsoi, minne kivet tippuivat, mutta jäi heti kyttäämään, minkä kiven valitsisin heitettäväksi. Yritä siinä heittää kivi, kun koira kyttää vieressä...

Tänään käytiin aamulenkillä ja suunnattiin sitten Pohjispäivien mätsäriin Huhmariin. Pohjanpystykorvia olikin paljon. Netta meni pieniin. Odoteltiin kehin alkua ja otin Netalla pientä paikallaoloa, ehkä luoksetulonkin? En muista oliko se tässä vaiheessa. Heti junior handlerin jälkeen alkoivat toisessa kehässä pyöriä pienet ja toisessa isot koirat. Kun kehään päästiin, piti mennä parin kanssa ympäri. Odoteltiin, kunnes tuli meidän vuoro mennä pöydälle. Netta oli ihan nätisti ja antoi katsoa hampaat. Vielä piti tehdä kolmio. Sitten seisotettiin koiria ja piti tehdä parin kanssa yhtä aikaa edestakainen liike. Seisotusta, kerran ympäri kehää parin kanssa. Taas seisotusta ja saatiin nauhat. Meille tuli sininen.

Nauhakehässä eteemme sattui pohjanpystykorva, jota seisotettiin naama Nettaan päin. Kyseinen pohjanpystykorva rähisi jonkun verran, mutta Netta malttoi seistä kivasti. Seisotuksen jälkeen piti mennä kaksi kertaa ympäri. Netta kulki ihan nätisti. Häntä nousi hieman ylös, tai oikeastaan se ositti suoraan, kun normaalisti Netta liikkeessä pitää häntää melko alhaalla. Ei se liian ylös noussut, kun ei selkälinjan yläpuolelle noussut. Näyttipä Netta iloisemmalta, lieneeköhän syynä hännän nousuun edessä mennyt rähisijä. Seuraavaksi piti seisottaa ja sijoittuneet valittiin. Tällä kertaa jäätiin ilman sijoitusta ja lähdettiin odottamaan kyytiä kotiin. Otettiin myös kaksi aika kivasti sujunutta paikallaoloa.

Kotiin tultua käytiin metsälenkillä ja melkein heti sen jälkeen päätin, että nyt voitaisiin harjoitella kahlaamista. Lempipaikkamme vain oli varattu. Kahluu sujui ihan hyvin, nameja tosin taisi mennä liian syvälle. Minulla oli omia Hai-kumisaappaita pitkävartisemmat äidin kumisaappaat, mutta ne onnistuivat hörppäämään vettä, joten suunnattiinkin sitten kotiin.

Iltaruuan otin vyölaukkuun. Kameralaukku olalle, koira hihnaan ja tällä kertaa vähän eri rantaan kuvaamaan ja harjoittelemaan sitä paljon puhuttua kahluuta. Heittelin Netalle nappuloita veteen ja se kävi syömässä nappulat, jotka huomasi. Aikaa meni yllättävän paljon, kun oli niin mukava sää ja tietysti se kamera...